Kolttakulttuuri

Kieli

Koltansaamen kieli kuuluu muiden saamen kielten tavoin suomalais-ugrilaisiin kieliin. Koltansaamen kieli on vakavasti uhanalainen, sillä sitä puhuu äidinkielenään enää noin 300 henkilöä.

Venäjällä koltansaamen puhujia on nykyään arvioiden mukaan 20–30. Norjan alkuperäiset kolttasaamelaiset ovat sulautuneet valtaväestöön, mutta Norjassa asuu jonkun verran Suomesta muuttaneita kolttasaamelaisia kielen puhujia. Suomessa koltansaame on yksi Inarin kunnan neljästä virallisesta kielestä.

Koltansaame oli hyvin pitkään vain puhuttu kieli. Sen kirjakieltä alettiin kehittää järjestelmällisesti vasta 1970-luvulla. Koltansaamenkielessä on useita murteita ja kirjakielen pohjaksi valikoitui Suonikylän murre, koska sen puhujia oli Suomeen asutettujen kolttasaamelaisten keskuudessa eniten. Kielen opetus alkoi Sevettijärven koulussa vuonna 1972. Samana vuonna julkaistiin ensimmäinen koltansaamenkielinen aapinen ja vuonna 1973 Koltansaamen oppaassa esiteltiin sen kirjoitustapa. Ortodoksinen kirkko on ollut tärkeässä asemassa koltansaamen kielen kehittämisessä ja tehnyt vuosikymmenten ajan työtä kirkollisten tekstien kääntämiseksi koltansaameksi.

Suomen perustuslaki takaa nykyään saamelaisille oikeuden ylläpitää ja kehittää omaa kieltään sekä kulttuuriaan. Kuitenkin kolttasaamelaisten Suomeen asuttamisen aikaan vallitsi ns. assimilaatiopolitiikka, jolloin saamelaisia pyrittiin sulauttamaan niin kielellisesti kuin kulttuurisestikin valtaväestöön. Tämä monien muiden tekijöiden kanssa johti siihen, että monet kolttasaamelaiset ovat menettäneet oman äidinkielensä.

Kieli on yksi olennaisimmista kulttuuriperinnön osasista, kielet ilmaisevat identiteettiä ja sitovat puhujat yhteisöönsä, heidän menneisyyteensä, nykyhetkeen sekä tulevaisuuteen. Kulttuuri kuuluu kielissä, niihin on upotettuna runsaasti tietoa maailmasta ja ihmiskunnan kokemuksista.  Koltansaamen kielen sidonnaisuus kulttuuriin ilmenee esimerkiksi runsaasta käsityösanastosta, erilaisista termeistä luonnonilmiöille ja poroille. Esimerkiksi porojen nimitys vaihtelee niiden värityksen, iän, sukupuolen sekä monien muiden seikkojen mukaisesti.

Vaikka koltansaamen kielen elvyttämiseksi on tehty ja tehdään paljon, se on edelleen vakavasti uhanalainen. Koltansaamen kielen ja kulttuurin ylläpitämiseksi pitää tehdä vielä runsaasti töitä ja tämän tulee tapahtua nopealla aikataululla. Kielen elvyttämiseen tarvitaan tukea ja resursseja myös yhteisön ulkopuolelta.

Aineisto ja linkit: