Arkisto

Kategoriat
huhtikuu 24, 2018

Blogi #4: Muistin juuret – juurivene valmistui kolttayhteisön kollektiivisen muistin avulla

 

Saamelaismuseo Siida ja Saamelaisalueen koulutuskeskus aloittivat syksyllä 2014 yhteistyöhankkeen, jolla mahdollistettiin perinteisen kolttasaamelaisen juuriommellun veneen valmistus. Olimme mukana tässä mielenkiintoisessa projektissa.

Touko-kesäkuussa 2015 Sevettijärvelle perustettiin veneenrakennuspaikka Kyläpajan viereen. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kurssilla osallistujat rakensivat itselleen puisen kalastusveneen paikallisesta mäntypuusta, tai auttoivat rakentamaan juurilla ommeltua venettä Kolttien Perinnetalon näyttelyyn ja käytettäväksi tulevaisuudessa kulttuuritapahtumissa. Veneen malli oli peräisin Petsamosta 1900-luvun alkupuolelta, ja metallinaulojen sijaan venelaudat kiinnitettiin toisiinsa puunjuurilla ompelemalla.

Veneen rakentaminen oli yhteisön muistin aikaansaannos, sillä monet asiat piti yhdistää arkistoista, kokemuksista ja tarinoista. Vaikka T.I. Itkosen ja Samuli Paulaharjun etnografisista teksteistä saa karkean yleiskuvan juurilla ommellun veneen valmistamisesta, oli paljon tekniikan ja rakentamisen yksityiskohtia ja hiljaista tietoa, joka täytyi oppia ja ymmärtää itse tekemällä.

Opettaja Mika Alava ja Saamelaismuseo Siidan henkilökunta matkustivat Helsinkiin Kansallismuseoon katsomaan venemalleja, jotka valaisisivat rakentamisen yksityiskohtia. He toivoivat, että valmistamalla vene Sevettijärvellä, he voisivat kuulla suullista tietoa historiasta. Ryhmä toivoi saavansa tietoa juuriveneen valmistuksesta joko muistojen jakamisen kautta tai niiden ihmisten taitojen avulla, jotka olivat oppineet puun työstön isiltä ja isoisiltä. Hanke oli tarkoitettu yhteisölliseksi ponnistukseksi, joka tuo ihmisiä yhteen rakennustöiden kautta.

 

Kadonneen käsityötaidon elvyttäminen vaatii yhteistyötä, yritystä ja erehdystä

 

Arttu: Tarvittiin taitoa, halua ja asiasta kiinnostuneita ihmisiä ympärille – sekä paljon talkootyötä Mikalta ja muulta ryhmältä, että pääsimme kokemaan ja näkemään juuriveneen valmistuksen. Sellaisia ihmisiä, joilla on vielä taitoa ja halua, heitä pitäisi auttaa ja innostaa tekemään samankaltaisia projekteja. Koska liian harvoin mitään tällaista toteutetaan.

Tällaisessa projektissa nähdään kuinka entisajan ymmärryksellä ja työkalulla saadaan kaunista, toimivaa ja ekologisesti kestävää jälkeä aikaiseksi. Tehdään autenttisin työvaihein mahdollisimman paljon, koska käsintehdyissä työkaluissa on ymmärrys vanhaan muotokieleen. Koneet eivät sitä tavoita. Kyseinen projekti kertoo myös, että käsityökulttuuritiedon säilymisellä on suuri arvo. Aika syvältä jouduttiin ymmärrystä juuriveneestä kaivamaan ja virheitä tekemään, että saatiin vene kasaan. Oli niin vähän sellaisia ihmisiä, joilta olisi voinut neuvoa kysyä. Erityisesti miesten käsityökulttuuri on pitkälti kadonnut, siksi sitä olisi hyvä saada esille enemmänkin.

Kyläläisiä ja kulkijoita tuli juttelemaan vanhoista ajoista ja katsomaan tekemistä kiinnostuneena. He kertoilivat, kuinka he olivat nähneet aikaisempien sukupolvien tekevän veneitä.

Tämänkaltaiset yhteiset ponnistukset yhdistävät kylää. Oli mukava nähdä kuinka kiinnostunut vastaanotto oli juuriveneelle. Samalla se kertoo perinnekäsitöiden tärkeydestä.

Veneen valmistaminen luonnonmateriaaleista on ollut kolttasaamelaisille selviytymisen elinehto. Historian paineessa se on pääsyt unohtumaan. Perinteisten taitojen palauttaminen takaisin elävään elämään voi olla edelleen kulttuurin selviämisen elinehto. Vanhat tiedot ja taidot ankkuroivat paikoilleen kolttasaamelaisenkulttuurin arvaamattomassa nykymaailmassa ja voivat toimia lähteenä kulttuurin selviytymiselle.

Natalia: Mika Alava, Arttu Niemenmaa, Matti Semenoff, Heimo Semenoff, Arto Leivo sekä Matt ja minä yhdessä rakensimme venettä, kun taas muut kyläläiset tulivat säännöllisesti veneenrakennuspaikkaan tarkkailemaan työn etenemistä, antamaan neuvoja ja jakamaan muistoja veneen valmistuksesta. Matti Semenoff suunnitteli tekevänsä samanlaisen veneen myös omaan käyttöönsä. En ollut kovin taitava kirveen ja taltan käytössä, ja siksi valmistin enimmäkseen puunauloja, autoin juuren ompelun kanssa ja keräsin rahkasammalta saumojen tiivistämiseen. Matt puolestaan pystyi auttamaan veneen teossa enemmänkin, sillä hänellä oli kokemusta puutöistä New Yorkin ajoilta, jolloin hän huolsi ja ylläpiti isänsä kanssa perheen puutaloa. Projektin aikana dokumentoimme juuriveneen rakentamisen tarjotaksemme kuvamateriaalin Perinnetalolla esitettävää filmiä varten ja myös opetusmateriaaliksi helpottamaan tulevia rekonstruktioita.

 

Perinteiden elvytys herättää yhteisön kollektiivisen muistin

 

Matt ja Natalia: Tämän projektin pohjalta olemme julkaisseet artikkelin Journal of Social Archeologyyn, jonka otsikko on ”Archaeological ethnography of an indigenous movement: Revitalization and production in a Skolt Sámi community.” Linkki artikkeliin: Skolt_Foundation_Magnani-2
Artikkelista on tiivistelmä koltansaameksi, sen on kääntänyt Anna Lumikivi.

Artikkeli tarkastelee vanhojen perinteiden elvyttämisen merkitystä ennen ja nyt alkuperäiskansojen keskuudessa ympäri maailmaa keskittyen juuriveneen ja sen työkalujen valmistukseen sekä myös petun, koltansaameksi pie’ccin, käsittelyyn.

Artikkeli osoittaa, että käsitöiden uudelleenvalmistaminen on tärkeää kulttuurin elvyttämiselle ja auttaa alkuperäiskansaa vahvistamaan yhteisöään ja saavuttamaan yhteyden omaan maahansa. Tällä tavoin kulttuurin elvyttämisen tutkimus johtaa tänä päivänä alkuperäiskansan yhteyteen oman menneisyytensä kanssa. Lisäksi artikkeli kertoo, että esineiden uudelleen valmistaminen herättää yhteisön kollektiivisen ja sisäisen muistin menneistä tavoista, jotka liittyvät materiaaleihin ja ympäristöihin.

 

Natalia Magnani
Arttu Niemenmaa ja
Matthew Magnani

 

Saamelaismuseo Siida on taltioinut juuriommelveneen valmituksen alusta loppuun videolle.

 


Kategoriat