Kolttakulttuuri

Luontosuhde

Kolttasaamelaisten elämäntapaan on kuulunut kautta historian tiivis yhteys luontoon. Kolttasaamelaisten perinteinen vuotuiskiertoa noudattava elämäntapa pohjautui vuodenaikojen vaihteluun. Asuinpaikkaa vaihdettiin vuodenaikojen vaihtuessa pääsääntöisesti eri alueiden kalastusmahdollisuuksien tai porojen laidunalueiden mukaisesti. Kuten muidenkin alkuperäiskansojen, myös kolttasaamelaisten perinteinen kulttuuri liittyy läheisesti niihin maa- ja vesialueisiin, joita on käytetty elantoon ja elinkeinoihin. Luontosuhde oli kuitenkin tällaista niin sanottua taloudellista suhdetta syvempi ja koko maailmankuva sekä elämänkatsomus liittyivät läheisesti luontoon, eläimiin ja paikkoihin. Asuinalue säilytettiin perinteisessä elämänmuodossa mahdollisimman luonnontilaisena ja se muotoutui osaksi alueen ihmisten kulttuuria, mikä näkyi muun muassa siinä, että paikat nimettiin usein asukkaiden mukaan, mutta myös niihin liittyvien luonnonominaisuuksien mukaan.

kantoSaamelaisessa käsitemaailmassa ei perinteisesti ole eroteltu ihmistä, luontoa ja kieltä toisistaan. Koltansaamen kielen laaja sanavarasto erilaisille luonnon elementeille, eläimille, säälle ym. kuvastaa ympäröivän elollisen ja elottoman luonnon perusteellista ja täsmällistä tuntemusta sekä ihmisen ja luonnon välistä vuorovaikutusta.

Myös käsityöperinteessä on tämä luontoyhteys säilynyt pitkälle 1900-luvun taitteeseen saakka. Vaatteet ja tarve-esineet valmistettiin luonnonmateriaaleista kuten nahasta, luista, puiden juurista, puusta ja tuohesta. Kolttasaamelaisille on tyypillistä koristella asusteet helmillä. Aikoina, jolloin helmiä ei ollut saatavilla, käytettiin niiden tilalla kalannikamia.

Langat on perinteisesti värjätty kasveista ja sienistä saatavilla väriliemillä. Kolttasaamelaiseen kulttuuriin kuului luonnonantimien hyödyllisen käytön lisäksi myös ekologinen ajattelutapa, jossa mitään ei heitetä hukkaan. Esimerkiksi porosta pyrittiin käyttämään kaikki osat: liha- ja sisäelimet ruoaksi, taljat ja nahat vaatteiksi, jalkineiksi tai asusteiksi ja luut tarve-esineiksi.

Aineisto ja lähteet: