Kolttasaamelainen kalastuskulttuuri – perinteisen tiedon merkitys, tallentaminen ja hyödyntäminen koltta-alueella
Kolttakulttuurisäätiö sai vuonna 2019 Lapin ELY-keskuksen myöntämän rahoituksen Kolttasaamelainen kalastuskulttuuri – perinteisen tiedon merkitys, tallentaminen ja hyödyntäminen koltta-alueella -hankkeen toteuttamiseen. Hankkeessa selvitettiin kolttasaamelaisten kalastusperinteen nykytilaa ja keskeisessä roolissa oli myös kolttasaamelaisten perinteinen tieto mm. kalastukseen, erilaisiin kalastusmuotoihin, perinteisiin kalastuspaikkoihin ja kalakantojen vaihteluihin liittyen.
Hankkeen toteutusaika oli 13.1.2020–30.11.2021 (23 kuukautta) ja se työllisti yhden hanketyöntekijän.
Kalastus, poronhoito, metsästys, käsityöt ja keräily ovat kolttasaamelaisten perinteisiä elinkeinoja. Vaikka tällä hetkellä koltta-alueen pääelinkeinoja ovatkin poronhoito ja matkailu, myös kalastus on edelleen merkittävässä osassa useimpien perheiden talouksissa erityisesti kotitarvekalastuksen muodossa. Kalastaminen onkin kolttasaamelaisille paitsi elinkeino, myös yksi tapa ylläpitää kolttasaamelaista kulttuuria. Kolttasaamelaisten vanhoja perinteisiä kalastusmuotoja ovat olleet mm. nuottaus ja verkkopyynti, mutta nykyään kolttasaamelaiseen kalastusperinteeseen voidaan lukea kuuluvaksi myös esim. viehekalastus. (esim. Itkonen, Panu 2018: Kolttasaamelaisten selviytymisen edellytykset: Tutkimus elinkeino- ja kotitarvetoiminnan yhteydestä luontoon Inarin koltta-alueella.)
Kolttasaamelaisella yhteisöllä on hallussaan runsaasti kalastamiseen liittyvää perinteistä tietoa. Perinteinen tieto on yhteisöllistä tietoa, jonka ylläpitämisessä ja siirtämisessä vanhemmilla ja isovanhemmilla on keskeinen tehtävä. Kolttasaamelaisen perinnetiedon siirtyminen sukupolvelta toiselle on vaikeutunut ja osittain jopa katkennut sotien, uudelleenasuttamisen ja suomalaistamisen vaikutuksesta. Siksi onkin tärkeä pyrkiä varmistamaan, että kolttasaamelaisille tärkeän kalastuselinkeinoihin liittyvän tietotaidon siirtyminen on mahdollista jälkipolville nyt ja tulevaisuudessa.
Hankkeessa korostettiin perinnetiedon merkitystä tasa-arvoisena tieteen havaintojen rinnalla. Saamelaisen perinnetiedon yhdistämisestä tieteelliseen tutkimukseen on jo olemassa lukusia esimerkkejä, joista koltta-alueella pisimpään jatkuneena Näätämöjoen yhteishallintatyö.
Hankkeen tavoitteet jakautuivat neljään osioon, joissa 1. kerättiin tietoa perinteiseen kolttasaamelaiseen kalastuskulttuuriin liittyen, 2. tallennettiin kalastukseen liittyvää kolttasaamelaisten perinteistä tietoa, 3. tallennettiin kalastukseen liittyvää koltansaamen kielistä sanastoa sekä 4. elvytettiin kolttasaamelaista nuottausperinnettä. Lisäksi hankkeessa pyrittiin tallentamaan eri kolttasaamelaisten perheiden perinteiset, vakiintuneet kalastuspaikat sekä niissä mahdollisesti vuosien saatossa tapahtuneet muutokset.
Hankkeen vastuullisena johtajana toimii kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff ja hanketyöntekijänä 7.8. saakka Laura Olsén-Ljetoff ja 1.9. alkaen Jarno Mäki hankkeen loppuun saakka.
Hankkeen budjetti oli 86 380,00 euroa. Hankkeen rahoitti Lapin ELY-keskus.
Hankkeen loppuraportti löytyy täältä:
Kalastushankkeen loppuraportti.