Kolttakulttuurisäätiö

Kolttasaamelainen kalastuskulttuuri – perinteisen tiedon merkitys, tallentaminen ja hyödyntäminen koltta-alueella

Kolttakulttuurisäätiö on saanut vuonna 2019 Lapin ELY-keskuksen myöntämän rahoituksen Kolttasaamelainen kalastuskulttuuri – perinteisen tiedon merkitys, tallentaminen ja hyödyntäminen koltta-alueella -hankkeen toteuttamiseen. Hankkeessa selvitetään kolttasaamelaisten kalastusperinteen nykytilaa ja keskeisessä roolissa on myös kolttasaamelaisten perinteinen tieto mm. kalastukseen, erilaisiin kalastusmuotoihin, perinteisiin kalastuspaikkoihin ja kalakantojen vaihteluihin liittyen. Hankkeen vastuullisena johtajana toimii kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff ja hanketyöntekijänä Laura Olsén-Ljetoff.

Kalastus, poronhoito, metsästys, käsityöt ja keräily ovat kolttasaamelaisten perinteisiä elinkeinoja. Vaikka tällä hetkellä koltta-alueen pääelinkeinoja ovatkin poronhoito ja matkailu, myös kalastus on edelleen merkittävässä osassa useimpien perheiden talouksissa erityisesti kotitarvekalastuksen muodossa. Kalastaminen onkin kolttasaamelaisille paitsi elinkeino, myös yksi tapa ylläpitää kolttasaamelaista kulttuuria. Kolttasaamelaisten vanhoja perinteisiä kalastusmuotoja ovat olleet mm. nuottaus ja verkkopyynti, mutta nykyään kolttasaamelaiseen kalastusperinteeseen voidaan lukea kuuluvaksi myös esim. viehekalastus.  (esim. Itkonen, Panu 2018: Kolttasaamelaisten selviytymisen edellytykset: Tutkimus elinkeino- ja kotitarvetoiminnan yhteydestä luontoon Inarin koltta-alueella.)

Kolttasaamelaisella yhteisöllä on hallussaan runsaasti kalastamiseen liittyvää perinteistä tietoa. Perinteinen tieto on yhteisöllistä tietoa, jonka ylläpitämisessä ja siirtämisessä vanhemmilla ja isovanhemmilla on keskeinen tehtävä. Kolttasaamelaisen perinnetiedon siirtyminen sukupolvelta toiselle on vaikeutunut ja osittain jopa katkennut sotien, uudelleenasuttamisen ja suomalaistamisen vaikutuksesta. Siksi onkin tärkeä pyrkiä varmistamaan, että kolttasaamelaisille tärkeän kalastuselinkeinoihin liittyvän tietotaidon siirtyminen on mahdollista jälkipolville nyt ja tulevaisuudessa.

Hankkeessa korostetaan perinnetiedon merkitystä tasa-arvoisena tieteen havaintojen rinnalla. Saamelaisen perinnetiedon yhdistämisestä tieteelliseen tutkimukseen on jo olemassa lukusia esimerkkejä, joista koltta-alueella pisimpään jatkuneena Näätämöjoen yhteishallintatyö.

Hankkeessa nähdään erityisen tärkeänä, että kolttasaamelaisella yhteisöllä on koko hankkeen ajan mahdollisuus osallistua sen toteutukseen ja suunnitteluun haluamassaan määrin. Hankkeen alussa järjestetään Nellim-Keväjärven alueella sekä Sevettijärvi-Näätämön alueella yhteiset keskusteluiltamat, joissa alueiden yhteisöille jaetaan tarkempaa tietoa hankkeesta ja sen toteutuksesta. Tilaisuudessa haluttaisiin kuulla myös kolttasaamelaisen yhteisön edustajien näkemyksiä hankkeesta, sen toteutuksesta, sekä erityisesti kolttasaamelaisten perinnetiedon keräämiseen, tallentamiseen ja käyttöön liittyvistä seikoista.

Toivoisimme, että kolttasaamelaisen yhteisön edustajat sekä hankkeesta kiinnostuneet tahot lähestyisivät rohkeasti hanketyöntekijä Laura Olsén-Ljetoffia hankkeeseen liittyvissä kysymyksissä joko puhelimitse soittamalla numeroon 045 264 6336, tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen laura.olsen-ljetoff@kolttasaamelaiset.fi.