Kolttakulttuuri

Talvikylä

Talvikylä toimi perinteisesti yhteisön kokoavana ympäristönä. Kolttasaamelaiset perheet viettivät kesät kalastusalueilla ja näitä alueita olivat Jäämeren rannat tai meren yhteydessä olevien jokien rannat, joihin punalihaiset ja rasvaiset lohet nousivat kutemaan. Syksyisin asuinpaikka siirrettiin usein järvien rannoille ja joskus perheiden kesäpaikkakin saattoi sijaita järven rannalla. Keskitalveksi kolttaperheet kuitenkin kokoontuivat yhteisiin talvikyliin.

Talvikylän paikka oli valittu siten, että siellä oli hyvät talvilaitumet poroille sekä polttopuita tarpeeksi pitkään, kylmään ja lumiseen kaamosaikaan. Talvikylässä tavattiin pitkästä aikaa sukulaisia ja ystäviä. Se olikin luonnollinen paikka vaihtaa kuulumisia ja kertoa tarinoita, joita oli kertynyt vuoden mittaan.

Keskitalvella oli tapana ”kylästellä” eli kokoontua tarinailtamiin, vaalia Leu´dd-perinnettä, leikkiä ja laulella. Talviaika ei ollut kuitenkaan pelkkiä sosiaalisia rientoja, vaan tällöin koulutettiin myös ajoporoja, metsästettiin ja järjestettiin kyläkokouksia. Talvella tehtiin myös suuret määrät tarvikkeita ja vaatteita käsityönä tupien hämärässä tulevalle vuodelle.

Image
Image