Kolttakulttuuri

Katrilli ja Leudd

Leudd

Kolttasaamelainen musiikkikulttuuri on rikasta ja monivivahteista. Siihen kuuluvat kehtolaulut, itkuvirret ja luonto- ja eläinaiheiset laulut, johon liittyy poronkutsunnat ja eläinäänien matkintaperinne. Yksi keskeisimpiä osia on kuitenkin tarinanlaulantaperinne eli leudd-perinne. Leuddit ovat yksilöllisiä, omintakeisia symbolisia lauluja. Leudd on aina jonkun oma, jonkun henkilön leudd. Leuddin omistaja on päähenkilö leuddissa ja juonena on hänen elämäänsä liittyvä tarina.

Leuddien melodioiden ja metrisen rakenteen tasapaino on tarkasti kontrolloitua. Tästä huolimatta melodioita esitetään varsin vapaasti ja teksti rytmittää melodiaan leuddin esittäjän tyyliin kuuluvan metrisen rakenteen. Niin sanat kuin melodiatkin sisälsivät perinteisesti hyvin paljon viittauksia, jotka aukesivat vain kulttuurin sisällä oleville jäsenille. Tarinoissa saatettiin viitata vihjaillen tapahtumiin, jotka olivat vain yhteisön tiedossa ja ymmärrettävissä. Lisäksi melodiatkin saattoivat olla eri sukujen symboleita tai paikkaan sidottuja.

Kolttasaamelainen musiikkiperinne on ollut vahvaa vielä pitkälle Suomeen asuttamisen jälkeisiin murrosaikoihin, mutta kielen heiketessä on erityisesti leudd-perinne kärsinyt.  Kielen ja kulttuurin elvytystyön tuloksena on kuitenkin nähtävissä leudd-perinteenkin elpymistä.

Katrilli

katrilli_vanhaKatrilli on iloinen ja vauhdikas neliön muodossa tanssittava kuviotanssityyppi. Katrillin juuret ovat 1700-luvun Ranskassa, josta se on kulkeutunut Venäjän tai Karjalan kautta Petsamoon ja osaksi kolttasaamelaista kulttuuria. Matkatessaan Aurinkokuninkaan hovista Kuolan niemimaalle se on muotoutunut aivan omanlaisekseen, monimutkaisia kuvioita sisältäväksi monta minuuttia kestäväksi kolttakatrilliksi.

Katrillia tanssittiin erityisesti häissä ja muissa juhlissa haitarin, huuliharpun tai laulun säestyksellä. Sitä on kutsuttu myös kosiotanssiksi. Tästä kuvaa mm. parin vaihtaminen tanssin pyörteissä sekä miestanssijoiden keskinäiset ”voimamittelöinnit”, joita kukkotappeluiksikin kutsutaan. Nykyään kolttakatrillia näkee tanssiesityksissä ja perinnetanssikursseilla sekä Sevettijärven koulun oppilaiden esityksinä koulun juhlissa ja muissa tapahtumissa.