Kolttakulttuuri

Käsityöt

Kolttasaamelaisilla on erittäin rikas ja omaleimainen käsityöperinne. Kolttasaamelaisten puvut eroavat muista saamenpuvuista. Naisen perinteiseen pukuun kuuluu venäläisellä ja karjalaisella perinnealueella käytetty olkainpuku, sarafani, jonka päälle puetaan hiuslaskoksin ja pitsein koristeltu tyköistuva pusero eli kuurta. Lisäksi naisen pukuun kuuluu päähine, joka on erilainen tytöllä, vaimolla ja leskellä. Päähine on perinteisesti peitetty huivilla. Ainoastaan kotona, omaisten läsnä ollessa on voitu olla ilman huivia.

Omaleimaisin piirre kolttasaamelaisten puvuissa on helmikirjailun käyttö päähineissä, vöissä ja laukuissa. Nykyään myös miesten verkatakkeihin ommellaan helmikirjailua. Jalkineina on käytetty kesäisin sisnanahasta valmistettuja kenkiä ja talvisin karvakenkiä, jotka sidotaan pitkillä, värikkäillä pauloilla. Myös lapasten ja sukkien muoto, värit ja kuviot eroavat muiden saamelaisten vastaavista asusteista.

Kolttaraanu on alun perin toiminut makuuraanuna. Raanu kudotaan pystykangaspuissa, jollaisia käytetään paimentolaiskansojen keskuudessa kautta maailman. Tyypillisesti kolttasaamelaisia käsityömateriaaleja ovat koivun- ja männynjuuret, joista on valmistettu mm. nuottaköysiä, ompelurasioita ja astioita. Juuria on käytetty lisäksi tuohiastioiden ompelemisessa. Perinteisen miesten sisnanahkaisen työkalupussin pohjaosa on myös kudottu männynjuuresta. Nykyään kolttasaamelaiset valmistavat juurista perinteisten käsitöiden lisäksi mm. koruja.

Miesten perinteisiä käsitöitä ovat sanireet, ahkiot, veneet ja erilaiset tarvekalut. Porontaljoista valmistetaan mm. karvakengät, peskit (poronnahkaturkki) ja säpikkäät (poron taljasta tehdyt säärystimet). Sisna (kasviparkittu poronnahka) on puolestaan materiaalina mm. erilaisille laukuille, vaatteille ja kesäkengille.

Image
Image
Image
Image