Arkisto

Kategoriat
maaliskuu 11, 2024

Kolttien kyläkokouksissa keskusteltiin periaatteellisista asioista

Kolttasaamelaisten perinteiset kyläkokoukset pidettiin Nellimissä 17.2.2024 ja Sevettijärvellä 18.2.2024. Kokouksissa valittiin uudet kolttaneuvostot sekä käytiin keskusteluja kulttuuriperinnön jakamisesta sekä kolttalain mukaisista tukikohtaluvista.

Kokouksissa valittiin uudet kolttaneuvostot kolmivuotiselle toimikaudelle vuoden 2026 loppuun saakka. Lisätietoja kolttaneuvostoista sekä niiden tehtävistä ja toiminnasta voi lukea täältä.

Kolttasaamelaisten asuttamisen 75-vuotisjuhlan järjestelytoimikunta on valittu

Elokuun 2024 lopulla järjestetään kolttasaamelaisten asuttamisen 75-vuotisjuhla, jonka järjestelyistä vastaavaan toimikuntaan valittiin kyläkokouksissa edustajiksi Joni Gauriloff, Lilja Ljetoff ja Jasmin Semenoff. Kolttien kyläkokouksen koolle kutsumaan juhlan järjestelytoimikuntaan edustajansa ovat nimenneet myös Kolttakulttuurisäätiö (Heidi Hänninen), Pohjois-Suomen ortodoksinen seurakunta (Jaakko Vainio), Äʹvv Saaʹmi Muʹzei (Hanna-Maaria Kiprianoff) sekä Keväjärven, Paatsjoen-Nellimin ja Näätämön kyläyhdistykset (Anna Lumikivi, Helena Määttä ja Tero Harju). Pääjuhla järjestetään Nellimissä sunnuntaina 25.8.2024.

Kolttasaamelaisen kulttuuriperinnön jakaminen yhteisön ulkopuolelle

 

Kyläkokouksissa keskusteltiin kolttasaamelaisen kulttuuriperinnön jakamisesta kolttayhteisön ulkopuolelle ja linjattiin siihen liittyvistä periaatteista. Karjalasta kolttien maille -hanke oli tehnyt asian käsittelemisestä aloitteen Kolttien kyläkokoukselle ja hankkeessa työskentelevä Anna Lumikivi taustoitti asiaa ja veti keskustelua kokouksissa. Keskusteluissa nostettiin esiin mm., että kolttasaamelaisten kulttuuriperinnön omistajuus kuuluu kolttasaamelaiselle yhteisölle, eikä sen kaikkia osia tarvitse avata yhteisön ulkopuolelle. Kokouksissa painotettiin oikean tiedon jakamisen tärkeyttä sekä koltansaamen kielen käyttämisen merkitystä tiedon siirtämisessä. Keskusteluissa tuotiin esiin myös, että kulttuuriperintöön kuuluvien asioiden esittämisen ja opettamisen tulee olla kolttasaamelaisvetoista.

Kolttalain mukaisten tukikohtalupien myöntäminen

 

Kokouksissa keskusteltiin myös kolttalain mukaisten tukikohtien myöntämisen perusteista. Kolttalain 9 §:n 3 kohdan mukaan koltta-alueella asuvalla koltalla on tällä alueella sijaitsevilla valtion maa- ja vesialueilla ilman eri korvausta oikeus sijoittaa metsähallintoviranomaisten luvalla poro-, metsästys- ja kalapirttejä, kalakellareita ja varastosuojia tarvittaville paikoille. Keskustelun taustalla oli tarve linjata näiden tukikohtalupien myöntämisen periaatteista.

Kyläkokousten näkemyksen mukaan Kolttien kyläkokouksen roolia tulee vahvistaa tukikohtiin liittyvissä menettelyissä. Lisäksi kyläkokousten kantana oli, että tukikohdan tulee pysyä kolttalain 9 §:n mukaisessa käytössä ja tukikohdat, joilla ei ole haltijaa, tulee ensisijaisesti välittää kolttayhteisön sisällä uudelle haltijalle, jolla on kolttalain mukainen oikeus tukikohdan sijoittamiseen.

 

Lisätietoja kyläkokouksista: Kolttien kyläkokouksen toimisto, kolttien.kylakokous(at)saamisiidsaabbar.fi


Kategoriat