Koltansaame on kokonainen elämänfilosofia -kirjallinen selvitys

Sääʹmpääʹljes – Selvitys koltansaamen kielen tilanteesta suomalaisessa yhteiskunnassa 2025–2026 -hanke oli tavoitteellinen selvityshanke ajalla 28.4.2025–30.6.2026. Hanke on toteutettu Suomen Kulttuurirahaston Harry Hendusen rahaston tuella Kolttakulttuurisäätiön hallinnoimana.

Sääʹmpääʹljes-hankkeessa selvitettiin koltansaamen kielen käytön edellytyksiä suomalaisessa yhteiskunnassa 2020-luvulla. Kartoituksen välittömänä tavoitteena oli saada kokonaiskuva kielenpuhujista, kielenkäyttömahdollisuuksista ja -areenoista sekä tunnistaa ne kuilut, haasteet ja pullonkaulat, jotka hidastavat tai estävät kielen siirtymistä, käyttämistä ja elinvoimaisena pysymistä. Hankkeessa tehdyn selvityksen pohjalta tunnistettiin tälle hetkelle vaikuttavimmat ja kriittisimmät kielenelvytystoimet.

Hankkeessa työskenteli projektityöntekijänä tutkija Mirkka Ollila, joka laati hankkeen lopputuotoksena kirjallisen selvityksen.

Kirjallinen selvitys on luettavissa täällä: Sääʹmǩiõll âânn seʹst jieʹllemnääʹl – Koltansaame on kokonainen elämänfilosofia (Sääʹmpääʹljes-hankkeen kirjallinen selvitys 2026)

Selvitys on julkaistu suomen kielellä, jonka lisäksi se sisältää koltansaamen- ja englanninkieliset tiivistelmät.

Tiivistelmä 

Huolimatta viime vuosina nähdystä myönteisestä kehityksestä koltansaamenkielisten palveluiden, koulutustarjonnan ja asenneilmapiirin osalta kielen käytännön käyttöympäristöt ovat Suomessa edelleen vähäisiä, ja monin paikoin niitä ei ole lainkaan. Kieliyhteisössä koetaan, että kielen elvyttämistyötä tehdään pitkälti erillisissä toimintaympäristöissä, minkä vuoksi koltansaamen kielisuunnittelun keskeiseksi haasteeksi on muun muassa tunnistettu kokonaiskoordinaation puute.  

Vaikka kielen elpymistä edistävistä ja sitä vaikeuttavista tekijöistä on viestitty mediassa, tutkimuskirjallisuudessa sekä eri hankkeiden loppuraporteissa, kokonaisvaltainen kuva kielen tilanteesta on edelleen hajallaan. Tämän Kolttakulttuurisäätiön Sääʹmpääʹljes-hankkeessa laaditun kirjallisen selvityksen tavoitteena on koota olemassa oleva tieto yhteen sekä luoda perustaa (1) koltansaamen kielen nykytilan kokonaiskuvalle, (2) keskeisimpien haasteiden ratkaisemiselle ja (3) kieliyhteisön sisäisen yhteistyön vahvistamiselle sekä pitkäjänteisen ja strategisen kielityön kehittämiselle.  

Selvityksessä hyödynnettiin kyselyitä sekä etä- ja lähihaastatteluja koltansaamen kieliyhteisön jäsenten näkemysten ja kokemusten kartoittamiseksi syksyllä 2025 ja alkutalvella 2026. Lisäksi suomalaisilta ja saamelaisilta sidosryhmätoimijoilta kerättiin näkemyksiä heidän roolistaan ja vastuustaan koltansaamen kielen edistämisessä syksyn 2025 aikana. Hankkeen aikana kerätty tieto osoittautui monipuoliseksi ja tarjosi kattavan pohjan koltansaamen kielen nykytilan tarkastelulle.  

Aineiston jäsentämiseen olisi ollut mahdollista käyttää useita eri näkökulmia, mutta tässä selvityksessä painottuivat teemat, jotka nousivat kieliyhteisön näkökulmasta keskeisiksi kielen elinvoimaisuuden, yhteistyön ja pitkäjänteisen kielityön kehittämisen kannalta. Näistä merkittävimmiksi nousivat kolttasaamelaisen yhteisöllisyyden vahvistaminen, kielen käytölle ja siirtymiselle tärkeiden kielitilojen puute sekä tarve yhteisön omille keskusteluille kielitraumasta, erilaisten kielenpuhujien kohtaamisesta ja kielen kehityksestä/muutoksista. Sidosryhmien vastaukset täydensivät kieliyhteisön näkemyksiä tuomalla esiin organisaatioiden tuen tarpeita ja haasteita, oman roolin tunnistamista koltansaamen kielen edistämisessä sekä konkreettisia vastuullisuustoimia. Näiden havaintojen kautta selvitys luo perustaa kieliyhteisön ja sidosryhmien välisen yhteistyön vahvistamiselle ja strategisen kielityön kehittämiselle.