Arkisto

Kategoriat
kesäkuu 10, 2019

Helsinki-päivänä 12.6. muistetaan kolttasaamelaisten asuttamisen juhlavuotta

Ensimmäistä kolttasaamelaisten asuttamisjuhlaa vietettiin Sevettijärvellä vuonna 1979. Luottamusmies Matti Sverloff pitää puhetta juhlakansalle. Kuva Olav Beddari.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 70 vuotta kolttasaamelaisten asuttamisesta Nellimiin, Keväjärvelle ja Sevettijärvelle entisiltä Petsamon alueen kotiseuduilta. Helsinki-päivänä ravintola Tenhossa juhlavuotta käsitellään monipuolisesti elokuvanäytöksen ja puhekaraoken muodossa. Illan kruunaa saamelaisen DJ-kollektiivi Article3:n hypnoottisella otteella tarjoilema saamelaismusiikki.

Tapahtuma alkaa Kolttakulttuurisäätiön järjestämällä Kolttakino70 -elokuvanäytöksellä, jossa nähdään kolme elokuvaa: Tuleeko sevettiläistä (1980), Sydämeni pohjasta (1981) sekä Kolttarokkia Lapissa (2010). Ohjelmisto käsittelee kolttasaamelaisten uudelleen asuttamisen aikaa. Kolttakulttuurisäätiön asiamies Mari Korpimäki johdattaa alustuksella katsojat Kolttakino70:n elokuviin ja vastaa yleisön kysymyksiin elokuvien jälkeen.“

Vuosi 2019 on merkittävä vuosi meille kolttasaamelaisille. Juhlavuosi tullaan mainitsemaan tänä vuonna useaan otteeseen ja monissa eri tapahtumissa. Erityisen huomion kolttasaamelaisten asuttaminen saa juhlavuoden päätapahtumassa, jota vietetään Sevettijärvellä 24. elokuuta teemalla on ”õõutveäkka – yhdessä,” kertoo Korpimäki.

Kolttasaamelainen poromiehen vaimo Vassi Semenoja syntyi Petsamossa ja asutettiin muiden Suonikylän kolttasaamelaisten mukana Sevettijärvelle. Kuva elokuvasta Sydämeni pohjasta (1981), ohjaus Pirkko Frank-Arkimies.

Tänä vuonna vietetään myös YK:n alkuperäiskansojen kielten vuotta. Kolttakulttuurisäätiön tehtävänä on huolehtia kolttakulttuurin sekä koltansaamen kielen elinvoimasta. Kolttakulttuurisäätiö pyrkii varmistamaan kolttakulttuurin jatkuvan kehityksen sekä kielen säilymisen tuleville sukupolville. Koltansaame on luokiteltu vakavasti uhanalaiseksi kieleksi, kuten muutkin saamenkielet.

Puhekaraokessa listalta valitaan laulun sijaan puhe

Elokuvanäytösten jälkeen alkaa Speech Karaoke Action Groupin järjestämä puhekaraoke Sápmispeech II, joka on jatkoa helmikuussa 2018 järjestetylle ensimmäiselle Sápmispeech -tapahtumalle. Ensimmäistä Sápmispeechiä varten puhekaraokejärjestelmään kerättiin yli 20 saamelaisteemaista puhetta, joissa käsitellään mm. maaoikeuksia, kulttuurista omimista, ILO 169 -sopimuksen ratifioimista, rakenteellista väkivaltaa suomalaisilta saamelaisia kohtaan sekä saamelaiskäräjien roolia ja oikeuksia.

Ensimmäinen Sápmispeech -tapahtuma järjestettiin Kansallisteatterin Lavaklubilla helmikuussa 2018. Kuva Carl Sebastian Lindberg.

“Puhekaraokelistalle on lisätty tätä tapahtumaa varten esimerkiksi saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikion puhe Arktisessa Forumissa, jossa kritisoidaan Anne Berneriä ja Jäämeren radan kaavoittamista sekä Petra Laitin puhe Ilmastomarssilta, joka huipentui eduskuntatalon portaille. Luvassa on myös vastapuolen huutelua puheiden muodossa”, kertoo Speech Karaoke Action Groupin aktiivi Julius Valve.

Puhekaraoketapahtumia on järjestetty vuodesta 2010 lähtien. Speech Karaoke Action Groupiin kuuluvat Jenna Jauhiainen, Oliver Kochta-Kalleinen, Carl Sebastian Lindberg, Velda Parkkinen, Pilvari Pirtola, Johanna Raekallio ja Julius Valve. Suomen kulttuurirahasto tukee kollektiivin toimintaa.

Illan kruunaa saamelainen DJ-kollektiivi Article3, joka yhdistelee nykypäiväisiä tanssirytmejä ja saamelaista musiikkiperinnettä.


Kategoriat